Tässä ollaan taas maattu kotona ja ruoska käynyt kovaa tahtia, kun ei oo saanut mitään aikaiseksi. Sain toki tehtyä kynnet maanantaina, mutta eilen en saanut sitäkään vähää tehdyksi. Koko päivän homma oli eilen ruuan tekeminen, niin vähän oli voimia. 

Sitä tuntee itsensä niin huonoksi, kun jaksaminen on tätä luokkaa. Armollisuus itseä kohtaan on taas hukassa ja ruoskin itseäni siitä, että en saa asioita hoidettua. En jaksa niin paljon kun muut ja ruuan laittaminen koko päivän hommana on säälittävää. 

Tänään siis ruoskan tahdittamana ajattelin käydä viemässä töihin rakennuksen kulkulätkän ja hakee omat tavarat pois. Tämänkin asian hoitaminen venynyt ja paukkunut, mutta jotenkin on pitänyt käsitellä taustalla asia, että sinne en tule enää palaamaan ja se on jotenkin todella lopullista käydä siellä näin viimeisen kerran.

Elämme jänniä aikoja!

Ensi viikkoa odottelen jo jännityksellä, että tuleeko tiistaina leikkausaika vai vieläkö joutuu odottelemaan.


Positiivisuuksia:

- Loppuviikosta pitäis olla lämmintä!

- Tänään ei tarvitse laittaa ruokaa, kun on eilistä

- Ulkona on kiva ilma

- Tänään on hieman paremmat energiat


Näillä lähden katsomaan mitä päivä tuo tullessaan, toivottavasti myös sulla on hyvä päivä!


Et ole yksin <3