Ryvetty, kompuroitu ja suossa kylvetty.

25.1 perjantaina töissä huomasin ensimmäisenä, että hermot menee nopeasti ja asiakastilanteet eivät olleet niin hallussa kuin yleensä. Sain toki yhden erävoiton yhdessä keississä, joka näyttää ammattitaitoani ja asiakaskommunikaatiotaitoani, mutta tunsin itseni silti epäonnistuneeksi. Mulla ei koskaan oikeastaan mene hermot ja nyt huomasin olevan todella herkillä. 

Viikonloppu meni täysin levätessä, en poistunut kotoa/kotipihalta kertaakaan viikonlopun aikana. Nukuin ja kuumeilin vaan. Olin niin väsynyt, että järki ei kulkenut yhtään. Kuola poskella sohvalla ja sängyssä meni nopeasti aika.

28.1 Maanantaihan sitten koitti ja olin pakannut eväät reppuun, kulkulätkä kaulassa. Join viimeistä kuppia kahvia ja katselin kelloa, että koska pitää lähteä junalle. Puoli tuntia ennen lähtöä alkoi huonovointisuus, sydän hakkasi rinnassa yli satasta (115 muistaakseni syke) ja kylmä hiki otsalla. Soitin töihin, että nyt on tilanne tämä ja en pääse tänään tulemaan, pahoitellen myöhäistä ilmoitustani.

Puhelun jälkeen 15min ja olin oksentamassa. Pipsa istui vessanpöntön vieressä huolissaan katsellen, mikä on hätänä ja mä oksensin ja oksensin. Lopuksi tuli vain vihreät vatsahapot, kun ei ollut muuta oksennettavaa. 

Pahoinvointisuus on ollut läsnä siitä asti. Tein hätäillessäni myös raskaustestin, joka oli odotusten mukaisesti kuitenkin negatiivinen. Oon kuumottanut tosi paljon pet tt kuvausta ja mietinkin, että pahoinvoinnin syy voisikin olla psyykkinen tai joku näistä wikipediassa mainituista oksentamisen syistä: 


​1.2 Kävin kuvauksessa, joka olikin taas aivan uusi kokemus. Laitettiin huoneeseen, sänkyyn makaamaan ja kanyyli käteen, josta laitettiin hetken päästä jotain säteilevää merkkiainetta. Merkkiaine sisuksissa piti makoilla sängyssä noin tunnin verran, joka oli ehkä pisin tunti ikinä! 

Koita siinä pitää lihakset rentoina ja makoilla, kun jännittää koko prosessi. Vähän väliä huomasin, jonkin kohdan kropasta olevan jännittyneenä ja korjailin näitä koko tunnin ajan.

50978678_10218666167824066_7896772178035

Naamasta voi nähdä pökerrykseni sängyssä lepäillessä jo :D

Lopulta itse kuvaus ei kestänyt kauaa ja pääsin lähtemään kotiin. Laitoin avopuolisolle viestiä, että saa tulla hakemaan, kun ei saanut saattaja tulla mukaan näihin hommiin. Varmaan säteilyn takia? Samana päivänä ei saa esimerkiksi pidellä pikkulapsia sylissä, koska säteilet vielä merkkiaineen takia ympärillesi. Kiva juttu hei !

Pääsin ulos odottelemaan kyytiä ja juomaan proteiinijuomaa odotellessa. Huomasin, että olen aivan pökerryksissä. Kävelin ensinnäkin kuvauksesta pois pitkää käytävää aivan huojuen ja silmiä ei pystynyt tarkentamaan mihinkään. Olin ku vankina humalaisessa kropassa niin, että järki oli tallessa. 

Siinä ulkona sitten tupakkakatoksessa nojailin 'pöytään' joka sinne oli rakennettu ja join proteiinipirtelöni.

Join perjantaina aamupäivän aikana varmaan 2L mehua ja kolme vai neljä kuppia kahvia, kyllä luulis säteilyaineen lähtevän.

Sairaslomalla 2 viikkoa

Olen ollut nyt siis yhteensä kaksi viikkoa sairaslomalla, olot heitellyt aivan kuinka sattuu huonovointisuudesta ja oksentamisesta kuumeiluun ja ahdistukseen.

Nyt tänään 8.2 alkaa voimat pikkuhiljaa palautumaan ja ilo ja motivaatio töihin menoon kanssa. Maanantaina olis tarkoitus pitkästä aikaa mennä siis töihin. Nyt se tuntuu taas hyvältä <3

Diagnoosi tulossa, mutta mikä?

Ensimmäisen kuvauksen jälkeen sovittiin lääkärin kanssa, että tämän uuden kuvauksen jälkeen hän soittaa mulle, mikäli löydökset ovat normaaleja ja asia voidaan hoitaa puhelimessa. Tänään klo 14.37 ei ole vielä puhelua kuulunut ja lääkärille aika on tiistaina 12.2, en usko, että lääkäri soittaa enää tänään taikka maanantaina.

Tiistaina 12pvä olisi siis lääkärille meno päivällä ja valmistauduttu on, että jonkinmoinen uusi diagnoosi tähän vielä tulee. Kerää koko sarja! Eiku se taisikin olla pokemon?

Tosiaan keuhko-imusolmuke sarkoidoosia ja lymfoomaa siellä on tarjoiltu diagnoosiksi ensimmäisen kuvauksen perusteella, mutta voisikohan se olla vielä jotain muuta? Yritän mennä vain avoimin mielin ja sinne lääkäriin otan avopuolison mukaan vaatimaan kunnolliset selostukset lääkäriltä ja hoitosuunnitelman. 

Tästä työkokeilusta ja lääkärissä juoksemisesta ja saikuttamisesta pitää tulla loppu! Tahdon jonkun pitkäaikaisemman, järkevän ratkaisun, jolla mä pystyn pysymään työelämässä ja en masennu tänne kotiin suunnittelemaan pahojani.

Eipä kuulkaa muuta, kun nyt taas nostan pääni ja marssin tätä kohti, tuun teille sit kertoo kui kävi ja miten taas tätä mäkee päästäis menee ylöspäin!


Et ole yksin <3