Olin viikon avaamatta tietokonetta, kun ei ole ollut aikaa edes siihen.

Viime viikonloppuna saatiin tuotua suurin osa tavaroista tänne uudelle asunnolle ja nyt on viikon verran huhkittu tätä muuttoa. Edelleen vanhalla asunnolla on parveke täynnä tavaraa, häkkivarasto täynnä ja olkkarissa ja keittiössä vähän tavaroita.  

Tää on ollut erittäin raskasta, mutta kuitenkin jännää ja oon saanut kuitenkin yllättävän paljon aikaiseksi. Tänä viikonloppuna on iso stoppi. Onneks vanha asunto on meillä vielä ens viikon, mutta siellä pitäisi vielä siivotakin. Mietittiin, että palkattaisiin siivousfirma tekee loppusiivouksen, mut saa nähdä kun siellä pitäisi olla kuitenkin ovi avaamassa, että siivoisko siinä samalla ite. Ei pysty suunnittelee, sen verran aivot tuuttaa tyhjää.

Isoin yllätys muutossa, käänsimme noin 5v vanhan runkopatjan ympäri, joka on ollut sälepohjaa vasten ja kappas pirulaista, patja oli mustan pisteen peitossa, hometta. Tämä jos mikä on varmasti vaikuttanut terveyteni menettämiseen. 

Nyt on uusi puhdas runkopatja ja uusi koti. Lyhyempi työmatka ja kodin hoitaminen helpompaa ja koirien myös. Paljon toivoa, että mun risukasaan alkaa aurinko paistaa!

Ollaan saatu täällä uudella asunnolla jo kuitenkin kasattua uusi ruokapöytämme, sohvapöytä ja televisiotaso on viimeistelyä vaille (osa osista on vielä Ikeassa, hehe) lisäksi kirjahylly, työpöytä, sänky, sohva jne isommat huonekalut löytänyt aikalailla jo paikkansa ja ehkä noin puolet laatikoista purettu. Oon ihan tyytyväinen, kunhan sais nyt loputkin tavarata vanhalta asunnolta ja saa sen siistiks nii ei tarvii sitä enää stressaa!


Asunto1.jpg

Baaripöytämme kasattuna, kukkakeidasta ja lamppuki katossa!


Asunto2.jpg

Terassille toin jo parvekeelta lyhdyt, itsenäisyyspäivänä paloi siis kaksi kynttilää vain hieman eri tavalla.


Kyllä sitä taas jo kesää odottelee, kun saa istua omalla terassilla illat. Saa laittaa terassin nätiksi ja koirat saa olla päivät pitkat pihalla. 

Ens viikko rutistetaan vielä loppu rysäys ja sit elellään varmaan ainakin puol vuotta kaaoksessa, kun ei tavarat mahdu mihinkään ja niitä tuskaillaan, mut elämä on.

Päässä ei liiku mitää, joten jätän tän muuttostoorin nyt tähän, mut palailen kuulumisiin taas kun kerkiän!



Et ole yksin <3