En oo ehtinyt oikein kirjoitella, mutta nyt otin aamusta ajan ennen töitä kertoakseni tuhannesta ja yhdestä miljoonasta asiastani, jotka pitävät minua juuri kiireellisenä ja kuluttavat kaiken energiani.

Työkokeilu on siis mennyt suhteellisen hyvin, muutama poissaolo on tullut huonosta olosta, kivuista ja väsymyksestä johtuen, mutta tiputimme viikoksi tuntejani ja tämä helpompi viikko auttoi taas jaksamaan. Olen saanut tärkeitä onnistumisentunteita ja kehuja perehdyttäjältä, joten mieliala on kasvanut kummasti näistä, mikä on ihanaa !

Pahinta tällä hetkellä on väsymys ja kivut sillon, kun ne iskee niin voimakkaasti, että tarvitsen tramalia selvitäkseni. Harmillista on, että minulla on melkein joka ilta kipeä olo ja kuume nousee. Mitään kurkkukipua, yskää tai muuta flunssanoireita ei ole, vain kuume ja kuumeinen huono olo. 

Olen nukkunut melkein joka päivä parin tunnin päikkärit, jotta jaksan hoitaa kotiaskareita työkokeilun ohessa ja nukkuessa tietenkin on lääkäri yrittänyt soittaa ja mennyt kontakti sitten ohi. Varasin nyt soittoajan ensi viikolle lääkärille ja laitoin ylös asian kalenteriin ja puhelimeen, että en varmasti missaisi nyt puhelua. Pitäisi puhua lääkärin kanssa tästä kuumeilusta, että pitäisikö sitä tutkia jotenkin tai ottaa edes tulehdusarvot.

nap%20time.jpg

Kerroin aikaisemmin, että minun pitäisi etsiä itselleni terapeutti. Tämä prosessi edelleen kesken, koska en ole yksinkertaisesti löytänyt terapeuttia jolla olisi oikea suuntaus psykoterapiassa. HUS:in lähetekkin kuulemma vanhenee suhteellisen nopeasti, joten alkaisi olemaan kiire ottaa se käyttöön eli löytää se pätevä terapeutti.

Olen edelleen myös toimintaterapiassa psykiatrianpolilla ja sinne on aikoja vielä pari ennen tuomiota siitä kuinka jatketaan vai heivataanko mut pihalle sieltä, koska toimintaterapeutti oli sitä mieltä, että ei mulla varmaan ookkaan varsinaista masennusta vaan fyysiset ongelmani/sairauteni pistää masentamaan, kun elämästä katoaa muu sisältö. Niin..

Mulla on myös työfysioterapeutin kanssa hommat kesken, että saataisiin mahdollisimman toimivat releet mulle töihin ja aika hänelle vielä missä luultavasti saan taas uusia ohjeita miten toimia. Hyvin vaihtelee fyssareiden mielipiteet siitä, miten mun kannattaa venytellä ja liikkua. 

Olo on aikalailla tämä: töitä, nukkumaan, muista syödä jossain välissä, hoida koirat, nukkumaan, hoida kotia, nukkumaan. Niin ja joka välissä hitokseen kahvia, et pysyisi hereillä ja toimintakykyisenä sen ajan mitä sattuu olemaan hereillä.

Sosiaalinen elämä, ei olee. Somen kautta oon kirjoitellut muutamien kanssa sillon tällöin, mut ei vaan pysty. Liian paljon asioita, liian vähän energiaa ja aikaa. Pyydänkin anteeksi kaikilta, että en ole pitänyt yhteyttä.


c8dde6e9898e773bb2310afec61ea3d7.jpg


Marraskuussa nostetaan työtunnit 5h/4pvä/vko. Tää tuntien nosto kans jännittää kuinka tulee menemään, kun tuntuu, että tää 4h/4pvä/vko on jo tarpeeksi. Toki tällä neljällä tunnilla oon jaksanut edes jotenkin hoitaa asioita samalla. Vaan kuinka sitten tuntinoston myötä tulee käymään kodinhoidon ja koirien kanssa. Pelottaa, että joudun taas jättämään kaiken avopuolison harteille ja mä vaan nukun ja käyn töissä. Ei kai sekään ole tarkoitus, että elämässä ei ole muuta kuin työn teko?

Saa nähdä kuinka tässä asiat vielä lutviutuu, mutta tällä hetkellä pyrin elämään päivän kerrallaan vaikka asioiden hoitaminen ja aika painaa päälle.


Et ole yksin <3