Olen ollut nyt tammikuun alusta asti sairaslomalla ja tänne helmikuun loppuun asti on kestänyt toipuminen töistä, kun teki töitä vara-akuilla. En suosittele kenellekkään, mutta kun sitä on niin tunnollinen ja yrittää siihen viimeiseen asti jaksaa siellä, mutta se johtaa helposti tähän. Ensin nukutaan pitkiä unia ja päivät menee haahuillessa, jotenkin sumennossa. Kutsun tätä Zombietilaksi. Silloin on 'fibrosumu' pahana päällä, jalat laahustaa ja ei ole kykeneväinen tekemään mitään. Toipuessa olin usein hereillä päivässä vain 8 tuntia, kun kroppa on niin loppu. Nyt luojan kiitos alkaa kroppa taas palautumaan tästä ja minulla on ollut jo pari oikeasti parempaa päivää ! Toivottavasti kuntoutus jatkuu parempaan suuntaan ja saisin aloittaa työelämän seuraavaksi paikassa, jossa pystyn hallitsemaan paremmin kroppaani, sairauksiani ja itseni loppuun kuluttamista.

Joskus on paha päivä ilman mitään tiedostettavaa syytä, mutta hyvää päivää seuraa varjo ja tämä varjo on se pahin päivä. Sitä on oppinut, että hyvänä päivänä ei huomaa koska on tullut tehtyä liikaa. Se on kuin universumin tapa kostaa, taikka ihan vain herra fibron kosto, että on saanut edes yhden hyvän päivän. Kuulostaa aika masentavalta? Oikeastaan vaikka näin sanoinkin, nautin niistä hyvistä päivistä täysillä ja viis veisaan tästä tulevasta. Minulla voisi olla huono päivä jokatapauksessa seuraavana päivänä, vaikka makaisin sohvalla koko hyvän päivän ! Mistäs tuota tietää.. Ehkä tuotakin tulee joskus testattua, mutta nyt olen niin kauan ollut neljän seinän sisällä, että sen testin aika ei ole nyt. Pakkasherra toki yrittää kääntää pääni, kun tuli sitten talven ensimmäiset kunnon pakkaset ja toivottavasti jää viimeisiksi -20c lukemiksi.

Tiistai 27.2

- Tänään tulee iskuja vastaan taas joka suunnasta, mutta mieli on suhteellisen virkeä. Itseasiassa mietin ottaisinko vanhemman koiramme Nalan ja lähtisin tuonne hyytävään pakkaseen kävelemään ! Olen hieman kapinallinen tai jätetään tuo hieman pois.. Kaikkea täytyy uhmata, kun ei ole tottunut antamaan periksi. Jalkoja puuduttaa toisaalta valmiiksi, mutta saisi ainakin ehkä purettua kävellessä tätä sairastamisen byrokratiaa päästä pois ! Riittää, että sitä joutuu kaiken maailman virkailijoiden kanssa joka arkipäivä säätää ja käydä läpi ja toimittaa liitteitä ja juosta siellä sun täällä. Sitten kun muistaa käydä labroissa ja lääkäriajoilla vielä ja ostaa ja myöskin ottaa lääkkeet. Mitä vielä? Ainiin et ole täyttänyt hakemusta tuonne vaikka se tänne on tullut, kun sinun olisi pitänyt SAMA hakemus täyttää kahteen eri paikkaan, great.. I'm off now, thanks but no thanks, ugh !

Eikä siinä vielä kaikki, labrassa ei mennyt myöskään tänään aivan putkeen tai sinne oikeastaan meni, veri. Purkkiin taas.. Ei mennyt mitään. Minun olisi pitänyt antaa valvottu virtsanäyte psykiatrian poliklinikalle menoa varten, mutta tilanne tuli minulle niin uutena ja järkyttyneenä en saanut puristettua pisaaraakaan! Mä olen vielä sellainen, et aina voi käydä pissalla tyyppi. Toisaalta olen myös hyvä pidättämään jos vessaa ei juuri satu olemaan. No se siitä näytteestä, sen edestään löytää minkä taakseen jättää. Nyt lähden vessan kautta hieman kävelemään auringon paisteeseen ;)

 

Jatkoa tiedossa !

20180226_144831%20%282%29.jpg

 

 

Et ole yksin <3