keskiviikko, 10. lokakuu 2018

1000 ja 1 miljoonaa asiaa

En oo ehtinyt oikein kirjoitella, mutta nyt otin aamusta ajan ennen töitä kertoakseni tuhannesta ja yhdestä miljoonasta asiastani, jotka pitävät minua juuri kiireellisenä ja kuluttavat kaiken energiani.

Työkokeilu on siis mennyt suhteellisen hyvin, muutama poissaolo on tullut huonosta olosta, kivuista ja väsymyksestä johtuen, mutta tiputimme viikoksi tuntejani ja tämä helpompi viikko auttoi taas jaksamaan. Olen saanut tärkeitä onnistumisentunteita ja kehuja perehdyttäjältä, joten mieliala on kasvanut kummasti näistä, mikä on ihanaa !

Pahinta tällä hetkellä on väsymys ja kivut sillon, kun ne iskee niin voimakkaasti, että tarvitsen tramalia selvitäkseni. Harmillista on, että minulla on melkein joka ilta kipeä olo ja kuume nousee. Mitään kurkkukipua, yskää tai muuta flunssanoireita ei ole, vain kuume ja kuumeinen huono olo. 

Olen nukkunut melkein joka päivä parin tunnin päikkärit, jotta jaksan hoitaa kotiaskareita työkokeilun ohessa ja nukkuessa tietenkin on lääkäri yrittänyt soittaa ja mennyt kontakti sitten ohi. Varasin nyt soittoajan ensi viikolle lääkärille ja laitoin ylös asian kalenteriin ja puhelimeen, että en varmasti missaisi nyt puhelua. Pitäisi puhua lääkärin kanssa tästä kuumeilusta, että pitäisikö sitä tutkia jotenkin tai ottaa edes tulehdusarvot.

nap%20time.jpg

Kerroin aikaisemmin, että minun pitäisi etsiä itselleni terapeutti. Tämä prosessi edelleen kesken, koska en ole yksinkertaisesti löytänyt terapeuttia jolla olisi oikea suuntaus psykoterapiassa. HUS:in lähetekkin kuulemma vanhenee suhteellisen nopeasti, joten alkaisi olemaan kiire ottaa se käyttöön eli löytää se pätevä terapeutti.

Olen edelleen myös toimintaterapiassa psykiatrianpolilla ja sinne on aikoja vielä pari ennen tuomiota siitä kuinka jatketaan vai heivataanko mut pihalle sieltä, koska toimintaterapeutti oli sitä mieltä, että ei mulla varmaan ookkaan varsinaista masennusta vaan fyysiset ongelmani/sairauteni pistää masentamaan, kun elämästä katoaa muu sisältö. Niin..

Mulla on myös työfysioterapeutin kanssa hommat kesken, että saataisiin mahdollisimman toimivat releet mulle töihin ja aika hänelle vielä missä luultavasti saan taas uusia ohjeita miten toimia. Hyvin vaihtelee fyssareiden mielipiteet siitä, miten mun kannattaa venytellä ja liikkua. 

Olo on aikalailla tämä: töitä, nukkumaan, muista syödä jossain välissä, hoida koirat, nukkumaan, hoida kotia, nukkumaan. Niin ja joka välissä hitokseen kahvia, et pysyisi hereillä ja toimintakykyisenä sen ajan mitä sattuu olemaan hereillä.

Sosiaalinen elämä, ei olee. Somen kautta oon kirjoitellut muutamien kanssa sillon tällöin, mut ei vaan pysty. Liian paljon asioita, liian vähän energiaa ja aikaa. Pyydänkin anteeksi kaikilta, että en ole pitänyt yhteyttä.


c8dde6e9898e773bb2310afec61ea3d7.jpg


Marraskuussa nostetaan työtunnit 5h/4pvä/vko. Tää tuntien nosto kans jännittää kuinka tulee menemään, kun tuntuu, että tää 4h/4pvä/vko on jo tarpeeksi. Toki tällä neljällä tunnilla oon jaksanut edes jotenkin hoitaa asioita samalla. Vaan kuinka sitten tuntinoston myötä tulee käymään kodinhoidon ja koirien kanssa. Pelottaa, että joudun taas jättämään kaiken avopuolison harteille ja mä vaan nukun ja käyn töissä. Ei kai sekään ole tarkoitus, että elämässä ei ole muuta kuin työn teko?

Saa nähdä kuinka tässä asiat vielä lutviutuu, mutta tällä hetkellä pyrin elämään päivän kerrallaan vaikka asioiden hoitaminen ja aika painaa päälle.


Et ole yksin <3


sunnuntai, 23. syyskuu 2018

Kropan vankina, ruokana nakkia

Viimeisin viikko ollut todella rankka. Ensimmäisestä työkokeiluviikosta selvisin aika hyvin, olin ma-to 4h/pvä ja perjantaina olin tunnin, jonka jälkeen jouduin jättämään leikin kesken, koska kivut olivat niin kovat. Tramalkaan ei auttanut ja muutuin vain siitä zombieksi, mitään liikkunut päässä ja toimiminen oli todella vaikeaa. Tästä lähti mun alamäki taas. 

Viikonloppu meni kipujen kourissa, sunnuntaina alkoi hieman helpottamaan ja pystyin olemaan taas ma-ti 4h/pvä töissä. Keskiviikko aamuna heräsin aivan hirveään olotilaan. En jaksanut puhua, en pystynyt tarkentamaan silmiä ja liikkuminen oli aivan mahdottoman raskasta. Lämpökin nousi taas 37,3 asteeseen. 

Torstaina ei ollut paljon parempi olo, lämpö oli tipahtanutkin 35,5 asteeseen. Edelleen hengittelin monttuauki ja kävely todella hidasta. Nukuin melkein koko päivän, heräsin klo 16 vasta, aamulla olin pari tuntia hereillä todetakseni, että en pysty. Nukkuessa tai kun olin alkamassa nukkumaan niin raajat sätki aivan mahdottomasti, käsissä ja jaloissa nytkähdyksiä vähän väliä ja kroppa huusi armoa. Vaikka olin aivan superväsynyt niin aivoissa kävi kauhea kuhina, joka vaikeutti nukahtamista sätkyjen lisäksi.

42423098_2171688483102340_75941432160818

Perjantaina pääsin taas töihin ja päivä meni ihan kivasti. Lauantaina alkoi taas väsymys painaa päivällä. Ilta meni aika tokkurassa, mutta se ei ollut taas vielä mitään siihen mikä uupumus tänään sunnuntaina taas on. Jumitan vain paikallani ja kädessä koko ajan onneksi vielä lievä kipu. Tunne on, et koska tahansa räjähtää kunnon kipu päälle. 

Haluaisin tehdä asioita, lähteä lenkille, kun on nätti sää ulkona! Värittää taas pitkästä aikaa. Mennä edes vaikka koirapuistoon koirien kanssa. Kroppa taas vaan ei todellakaan ole siinä kunnossa, että pääsisin edes koirapuistoon asti. Yöllä kädet puutuili vaikka ei ollut missään puristuksissa tai muutenkaan oudossa asennossa. Jos pitelen kännykkää liian kauan, kädet puutuu. Tässä sohvalla läppäri sylissä istuessa jalat puutuu ja kihelmöi. 

Väsymyksen, kipujen ja muiden outojen oireiden lisäksi, mulla on nälkä! Koko ajan. Eilen söin aamupalaksi leipää, lounaaksi maksalaatikkoa, väliapalana sipsejä ja sitten vielä makkaraperunat. Joo ei kovin terveellistä, mutta jaksaminen maksalaatikosta lähtien näkyy siinäkin mitä kroppaansa sitten työntää. Ruuanlaittaminen tässä kunnossa ei ole itsestään selvyys ja puoliso ei ole mikään suuri ruuanlaittaja. Nauravat nakit raneilla ja lihapullat onnistuu, samoin tortillat. Näitäkään viitsi syödä viikkotolkulla. 

Viimeksi tein lihamureketta ja muusia. Muusin määrän arviointi petti ja mureketta jäi, muusia ei. Nyt mietin, että onks ne sit ne ranskalaiset murekkeen kans, kun ei kestä taas paljoakaan tehdä. 

Ruoka - jokapäiväinen ongelma tässä taloudessa. 


5241c0c44456a.jpg


Ruuan tekemisen lisäksi kun kärsii ruokahaluttomuudesta tai sitten tästä vastakkaisesta -> nälkä koko ajan. Ongelmat lähtenyt lisääntyy ja kasvaa ku alas vierivä lumipallo. Mitähän seuraavaksi?

Työkokeilun suhteen koitan olla armollinen itselleni, mutta samalla kun koen niin suurta tuskaa ja harmitusta, että joudun venkslaamaan vuorojani ja esimies joutuu näkemään paljon vaivaa asiani eteen. Sain työterveyslääkäriltä käskyn vähentää tunteja 3h/pvä ja 3pvä/vko. Ensi viikolla siis toivottavasti saan oltua koko suunnitellun aikani töissä!

Tulevat viikot kyllä pelottaa, kun avopuoliso palaa lokakuussa töihin myös ja minun pitäisi alkaa kulkemaan bussilla töihin, tosiaan jos toiseen suuntaan pääsisin edes kyydillä niin tulisi vain yksi reilu tunnin bussimatka työpäivän lisäksi, joka helpottaisi paljon. Jos taas ei aina saada sopimaan kulkemisia yhteen niin 'työpäivän' pituus lisääntyy 2,5h. Se varmasti näkyy ja tuntuu kyllä.

Tänään pitäisi saada vaihdettua lakanat, kun sitä hommaa on lykätty vaikka ja kuinka pitkään jo. Ei hätää onhan tässä vielä aikaa, torstaina vasta heräsin tähän aikaan tosiaan.. 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


Et ole yksin <3

keskiviikko, 12. syyskuu 2018

Onnellisuutta

Syksy ja sienet <3

Rakastan syksyllä ottaa eväät ja painella metsään koirien kanssa. Vielä paremman reissusta tekee jos sattuu saamaan sienisaaliin kotiin vietäväksi! Tänä vuonna semmoinen ihme tapahtui, yleensä tullaan tyhjin käsin pois, mutta mukavaa vaihtelua saada saalistakin ;)

41123022_10217477480147617_8934018990611

Tuli tatteja aika reilusti, joista mahtava kastike <3

 

41131414_10217485306903281_3651200141265

Ostettiin uusi sohva Ikeasta, aitoa nahkaa ja on muuten ihanan ryhdikäs istua.

 

40638535_10217449943139209_4081525524675

Häät tuli juhlittua ja oli aivan ihanat juhlat kyllä <3

 

Nyt voin sanoa olevani onnellinen. Nautin syksyn sienisadosta, pimeistä illoista, viileydestä ja kodistamme! Nyt kun on uusi sohva niin hankinnassa seuraavaksi aivan lähiaikoina tv-taso ja sohvapöytä myöskin. Tulee uutta ilmettä kotiin, ehkä siitä saa voimaa talveen, mukava talvella kököttää kotona kun on sisustettu!

Työkokeilu on lähtenyt vauhdilla käyntiin maanantaina ja on ihan mahtavaa huomata olevansa motivoitunut ja iloinen päästessäni oppimaan uutta ja tekemään (toivottavasti) minulle paremmin sopivaa työtä. Malttamattomana olisin menossa tekemään jo nyt hommia vaikka tarvittavat taidot puuttuukin vielä. Täytyy taas muistaa hengittää ja malttaa mielensä, niin helposti polttaa itsensä loppuun näiden sairauksien kanssa.

Nautitaan mistä voidaan ja tehdään toisillemme hyvä olla.

 

Et ole yksin <3

maanantai, 27. elokuu 2018

Syksy, mikä ihana tekosyy

Ensi lauantaina juhlitaan häitä ! Jännittävää, ekan kerran elämässäni häitä juhlistamassa. Meidän suvussa ollut vain hautajaisia, toivottavasti tämä olisi käännekohta ja tulisi enemmän näitä iloisia juhlia. J <3 S.

Meikki ja hiukset done, kiitos naapurille joka hoitaa ! Mekko, öö not done. Kolme mekkoa on tilattu ja pitäisi tulla tällä viikolla postissa. Kiire tulee, mutta eiköhän ne sieltä saavu ja sit vaan toivotaan, että joku istuu kans tähän kroppaan. Alla mekot jotka tilasin, mutta ensimmäinen ja tietenkin se mielestäni parhain ei luultavasti ehdi toimitukseen. Toivotaan siis, että näistä kahdesta toinen olisi se the mekko !

Mekot.jpg


Ilon aiheita on muitakin, kuin hääjuhlat. Olen aika varma, että pääsen työkokeilupaikkaan työnantajalleni, eri toimipisteeseen ja hieman eri hommaan. Kuitenkin hyödyntäen olemassa olevia taitojani. Kunhan suunnitelmat ja sopimukset saataisiin tehtyä. Odottelen yhteydenottoa heidän suunnalta, jotta näitä pääsisimme seuraavaksi toteuttamaan ! Haastattelu meni ainakin mukavasti ja hermostuksissani hymyilinkin ! Sain mielestäni annettua itsestäni hyvän ja minunlaisen kuvan. Siellä haluaisivat, että aloitan jo 10.9, mutta saa nähdä ehtiikö siihen millään, kun suunnitelman teon jälkeen eläkevakuutusyhtiön pitää vielä hyväksyä suunnitelma ennen kuin voin aloittaa edes..

Avopuolisolla alkaa kesäloma 10.9, että sen puoleen ei itseäni haittaa jos en vielä silloin aloita työkokeilua. Saataisiin viettää lomaa yhdessä hieman. Käydä koirien kanssa sienimetsässä eväiden kera, pyörähtää linnanmäellä ja nähdä koirakavereita. Matkustaa suomessa koirien kanssa tapaamassa kasvattajia ja muita tuttuja. Todella koirapainoitteista lomaa siis viettää, sopiii <3.

Lomalla voitaisiin myös istua parvekkeella kynttilänvalossa maistellen punaviiniä ja kuunnella sateenropinaa. Käydä lounashinnoin syömässä, kun ei jaksa tehdä ruokaa ja laittaa kotia. Olemme katsoneet uutta sohvaa meille, kun vanha on jo todella loppuun käytetty ja lisäksi samaan tilaukseen laitettaisiin avovaatekaappi, joka saataisiin sängynpäätyyn. Kerran pidetyt vaatteet saa järjestykseen, kun ei vielä tarvitse pesua, mutta ei kehtaa laittaa takaisin kaappiinkaan. Olisihan tuossa jo hommaa riittämiin. Sit vain lepoa, lepoa ja lepoa, jotta olisin sitten mahdollisimman hyvässä energiassa aloittamassa työkokeilun !

Toimintaterapiassa alkaa ryhmätoiminta, jossa teemme jokainen oman kirjan. Tää jännittää kans kauheesti, kun uusien aivan tuntemattomien ihmisten kanssa joutuu taas tekemisiin, eikä tiedä miten päin heidän kanssa olla ja toimia. Ehkä tuokin menee sit omalla painollaa, koitetaan olla ressaamatta.

Kuulostaa aika mahtavalta, kun saa tän näin ulos tuotua ! Elämästä pitää ottaa kaikki irti minkä saa ;)


Miltäs teidän tulevan syksyn suunnitelmat näyttää? 


Et ole yksin <3


maanantai, 20. elokuu 2018

Järkyttävien kipujen kourissa

Lomaviikko

Menihän tuo aivan liian nopeasti, eikä kaikkia suunniteltuja tekemisiä pystytty toteuttamaan, mutta tuli käytyä miniristeilyllä kuitenkin, jonka jälkeen olen kärvistellyt kovissa kivuissa. Kivut olivat niin kovat viikonlopun, että tramalia tuli napsittua ja sit oltiinkin aivan koomassa ja pihalla. Viikonlopun aikana sain ainoastaan tehtyä yhden kerran ruokaa ja käytiin tunnin verran pyörähtää kavereilla kahvilla, siinä se viikonloppu. Tein kesäkeittoa ensimmäistä kertaa itse ! Ensimmäinen kokonaan kasvisruoka, jonka olen tehnyt alusta loppuun ja syömässä kävi kasvisruokailijat arvostelemassa keiton. Ilmeisesti maistui, kun saan kuulemma tehdä toistekin :)

Uusi viikko alkamassa taas..

Maanantai. Piti lähteä aamusta käymään mummin luona, kun hän on taas ollut huonommassa kunnossa. Hänellä on syöpä, jota ei voida leikata ja käy stytostaattihoidoissa. Hoidot ovat kadottaneet kokonaan kehon oman puolustuksen ja mummilla on nyt perään jo toinen munuaisaltaan tulehdus. En pystynyt lähtemään harmikseni, vaikka olin mennyt nukkumaan kymmeneltä illalla ja kymmennen pintaan olisi aamulla lähtö. Viikonloppu tuntuu edelleen nahoissa ja oikea käsi tuntuu edelleen siltä, että hetkenä minä hyvänsä alkaa taas kipu kovenemaan. 

Tällä viikolla olisi pari menoa, toimintaterapia ja tutustumaan mahdolliseen työkokeilupaikkaani. Valitettavasti molemmat on samana päivänä ja pohdinkin, että jospa siirtäisin toimintaterapia aikaa, ettei tule liian rankka päivä. Haluaisin olla edes jotenkin maailmankartalla työkokeilua varten haastattelussa. En kyllä edelleenkään käsitä, kuinka tässä kunnossa kykenen mihinkään, mutta pakko se on yrittää.

mix-of-pills.jpg

Kivut syövät taas mielenterveyttäni, juuri kun olin saanut kasattua positiivista ajattelua pääkoppaan. Nyt tuntuu, että mikään ei kiinnosta, tahdon pysytellä vain kotona ja nukkua pitäisi vähän väliä. Ne jotka eivät kärsi näin kovista kivuista säännöllisesti, kun kivut ovat kroonistuneet eivät voi toki ymmärtää asiaa. En edes osaa verrata tätä mihinkään, koska kipu on todella kuluttavaa ja lääkitys siihen, jotta saa kivun hellittämään on taas todella väsyttävää ja pää ei enää toimi. Ajatukset katoaa päästä ja vaikka kuuntelee jonkun puhetta, ei välttämättä muista mitä oli kuullut taikka, että vastasinko puheeseen ja jos vastasin niin mitä vastasin..? 

Lepoa ja lääkkeitä kipuihin, ei tässä muukaan auta. Toivotaan, että kivut hellittäisivät torstaihin mennessä ja pitäkää mulle peukkuja työkokeilu haastikseen !

 

Et ole yksin <3

  • Kuvia matkanvarrelta